... Ilman nappulaa ja muutos on ollut melkoinen! Nyt tuo koira viimeinkin syö. Ihan en uskalla huokaista helpotuksesta vielä, mutta hyvältä näyttää. Varsinkin luutonta broileria ja kalkkunaa se tuntuisi syövän suunnilleen niin paljon kuin kuppiin laittaa. Tällä hetkellä menee kolmella tai neljällä aterialla yhteensä noin 600-750 g lihaa päivässä. Siihen tulee lisäksi muutama ruokalusikallinen kermaviiliä tai maustamatonta jogurttia, teelusikallinen pellavansiemenrouhetta, kaksi teelusikallista Multidogia ja teelusikallinen Nutrolin Senioria. Purkista sitten vielä B-Max, Pii-Pet ja Gefilus-tipat.
Myös olemukseltaan Inka on nyt paljon rennompi kuin aikaisemmin. Ei se vieläkään mikään penaalin terävin kynä ole (eika varmaan tule koskaan olemaankaan), mutta tuntuu suhtautuvan hyväntuulisemmin asioihin ja myös sietokyky lapsia kohtaan on parempi. Aggressiivinenhan se ei missään nimessä ihmisiä kohtaan ole vaan ennemmin välttelevä, onneksi. Varsinkin ulkona siedätys sujuu paremmin, Inka on vapaana ja käy välillä hyvinkin läheltä lapsia katsomassa.
Pari päivää sitten otin Inkan ensimmäistä kertaa valjakon mukaan juoksemaan, tosin se oli vapaana. Matka oli vain viisi kilometriä ja tiesin jo etukäteen vauhdin olevan ravailua, joten uskalsin antaa Inkan lähteä mukaan. Olipa se innoissaan! Lenkin jälkeen se toki oli jonkin verran väsynyt mutta ei vaikuttanut kipeältä. Muutoin liikunta on ollut lähinnä pihalla juoksentelua ja pieniä metsälenkkejä tässä lähimaastossa.
Jos tämä viikonloppu menee hyvin, ajattelin maanantaina kokeilla kortisoniannoksen pienentämistä. Ohje oli, että kun on viikon ollut oireeton, pitäisi annosta laskea. Katsotaan, miten käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti