Talven tuntua

Inka pääsi tänään ensimmäistä kertaa sairastumisensa jälkeen juoksemaan valjakossa. Kävin lasten kanssa kolmella koiralla parin kilometrin lenkin, ja kylläpä oli rouvakoira mielissään. Hienosti jaksoi koko matkan, toki kulku oli suht kevyttä kovaksi pakkautuneella uralla.

Kortisoniannoksen puolittamisen jälkeen syöminen on taas vähän niin ja näin. Inka kyllä syö edelleen sen 500-600 g lihaa päivässä, mutta siinä missä viime viikolla kuppi tyhjeni samantien, nyt saattaa varsinkin aamuruoka olla monta tuntiakin koskematta. Yleensä ulkoilun ja aamulenkin jälkeen maistuu paremmin. Huomasin myös että Inka on alkanut nuolla vatsasänkeään - siltähän ajettiin leikkauksen yhteydessä koko vatsanseutu kainaloista nivusiin asti aivan paljaaksi. En tiedä kutittaako karvankasvu, onko syynä mahdolliset vatsakivut (tosin silloin se on kyllä ennemminkin kirputtanut kylkiä kuin vatsaa kirjaimellisesti) vai kutittaako ehkä ruoka-allegian takia? Joka siis tarkoittaisi tietenkin että joko kana, kalkkuna tai joku lisäravinteista sen kutinan aiheuttaa. Päätin etten silti ala hermoilemaan asiasta vaan laitan sen kohtaan "seurattavat". Totesin silti että jatkan ainakin vielä toisen viikon tällä kortisoniannoksella ja katsotaan sitä annostuksen laskemista taas sitten kun tuntuu sopivalta.